Frédéric Mistral

| kuolinpaikka = | ammatit = | äidinkieli = provensaali, ranska | kansallisuus = | aikakausi = | tyylilajit = | aiheet = | suuntaus = | tuotannon kieli = oksitaani, ranska | debyyttiteokset = | pääteokset = ''Miréio'' | sivusto = | puoliso = | lapset = | vanhemmat = | palkinnot = Nobelin kirjallisuuspalkinto | ehdokkuudet = | uskonto = | huomioita = }} Frédéric Mistral (8. syyskuuta 1830 Maillane, Bouches-du-Rhône – 25. maaliskuuta 1914 Maillane, Bouches-du-Rhône) oli ranskalainen runoilija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto 1904 yhdessä José Echegaray y Eizaguirren kanssa hänen saavutuksistaan kirjallisuuden ja kielitieteen alalla.

Mistral alkoi jo kouluikäisenä kirjoittaa runoja äidinkielellään, paikallisella provensaalin kielellä. Hänen haaveensa oli tulla runoilijaksi, mutta isä painosti hänet opiskelemaan, ja poika valmistui oikeustieteestä Aix-en-Provencen yliopistosta vuonna 1851 ja omistautui sen jälkeen kirjalliselle uralle.

Perimänsä varallisuuden turvin Mistral saattoi omistaa elämänsä provencelaisen perinteen ja oksitaanin kielen edistämiseen ja säilyttämiseen. Hänen kirjallinen tuotantonsa koostuu kertovista runoelmista. Saamansa Nobel-palkinnon rahoilla Mistral perusti Arlesiin Provencen kansatieteellisen museon. Hän oli Provencen kulttuuriperintöä vaalivan Félibrige-liikkeen perustajia. Hän julkaisi provensaalin sanakirjan. Wikipedian tuottama