Karl August Varnhagen von Ense

| kuolinpaikka = Berliini | ammatit = kirjailija, diplomaatti, sotilas | äidinkieli = | kansalaisuus = | aikakausi = | tyylilajit = | aiheet = | suuntaus = | tuotannon kieli = saksa | debyyttiteokset = | pääteokset = | sivusto = | puoliso = | lapset = | vanhemmat = | palkinnot = | ehdokkuudet = | uskonto = | huomioita = | allekirjoitus = }} Karl August Varnhagen von Ense (21. helmikuuta 1785 Düsseldorf – 10. lokakuuta 1858 Berliini) oli saksalainen kirjailija ja diplomaatti.

Varnhagen von Ense opiskeli yliopistossa Berliinissä, Hallessa ja Tübingenissä. Hän liittyi 1809 vänrikkinä Itävallan armeijaan, haavoittui taistelussa Wagramissa ja palveli sen jälkeen eversti Bentheimin ruhtinaan adjutanttina ja oli mukana tämän matkoilla. Sotaretkellä Pohjois-Saksassa ja Ranskassa 1813–1814 hän oli Venäjän armeijan kapteeni ja kenraali Friedrich Karl von Tettenbornin adjutantti. Hän julkaisi kirjoituksia aikalaistapahtumista. Pian hän siirtyi diplomaattiuralle Preussiin, oli kansleri Karl August von Hardenbergin mukana Wienin kongressissa ja Pariisissa. Hänet nimitettiin 1816 pääministeriksi Karlsruhessa, mutta nimitys peruttiin 1819 varomattoman puheen vuoksi, ja sen jälkeen hän asui Berliinissä salaisen lähetysneuvoksen tittelillä ja hoiti aika ajoin joitakin diplomaatintehtäviä.

Varnhagen von Ense kommentoi myöhemmin poliittisia oloja, joita hän tarkkaili lähietäisyydeltä, vaikka ei voinut osallistua niihin aktiivisesti. Varnhagen von Ensen julkaisuista merkittäväksi nousee hänen Adelbert von Chamisson kanssa 1804–1806 julkaisemansa ''Musenalmanach'' sekä monet elämäkerralliset teokset, joissa hän saattoi hyödyntää laajaa tuttavapiiriään. Hän kävi kirjeenvaihtoa aikansa saksalaisten merkkihenkilöiden kanssa. Kirjeenvaihtoa julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen. Päiväkirjoja ''Tagebücher '' julkaisi hänen sisarentyttärensä Ludmilla Assing, joka joutui asiasta syytteeseen. Varnhagen von Ensen puoliso oli kirjallisen salongin pitäjä Rahel Varnhagen von Ense. Wikipedian tuottama