Max Planck

| kuolinpaikka = Göttingen, Saksa | asuinpaikat = | kansalaisuus = saksalainen | sukujuuret = | tutkimusalue = fysiikka | instituutti = Kielin yliopisto
Humboldt-yliopisto
Göttingenin Georg-August-yliopisto | alma mater = Münchenin Ludwig-Maximilians-yliopisto | ohjaaja = Alexander von Brill | oppilaat = Gustav Ludwig Hertz
Erich Kretschmann
Walther Meissner
Walter Schottky
Max von Laue
Max Abraham
Moritz Schlick
Walther Bothe | tunnetut työt = Planckin vakio, kvanttimekaniikka | palkinnot = Nobelin fysiikanpalkinto (1918)
Franklin-mitali (1927) | uskonto = | alaviitteet = Planck on Erwin Planckin isä. }} Max Karl Ernst Ludwig Planck (kastenimeltään ''Marx''; 23. huhtikuuta 1858 Kiel – 4. lokakuuta 1947 Göttingen) oli saksalainen fyysikko, jonka mustan kappaleen säteilyn tutkimukset, johtivat energian kvanttiluonteen (fotoni) löytämiseen, minkä vuoksi häntä pidetään kvanttimekaniikan löytäjänä. Tästä syystä hän on saanut aseman yhtenä 1900-luvun tärkeimmistä fyysikoista. Planck toimitti myös arvostettua ''Annalen der Physik'' -tiedelehteä ja vaikutti saksalaisen tieteen uudelleen rakentamiseen kansallissosialistisen hallinnon jälkeen.

Planck esitteli myös niin sanotut Planckin yksiköt, jotka kuvaavat luontoa viiden luonnonvakion avulla. Yksiköt perustuvat puhtaasti luonnon ominaisuuksiin eikä ihmisen keinotekoisiin rakenteisiin, kuten esimerkiksi SI-järjestelmän yksiköt. Tieteenfilosofiassa hänet muistetaan niin sanotusta Planckin periaatteesta. Sen mukaan vanhemmat tieteilijät ovat vähemmän halukkaita hyväksymään uutta tietoa kuin nuoremmat.

Huhtikuun 24. päivänä vuonna 2008 eli päivä Planckin 150-vuotissyntymäpäivän jälkeen kävi ilmi, että tieteilijän kastenimi on ''Marx'' eikä ''Max''. Kielin kirkonkirjojen perusteella Planck oli selvästi kastettu Marxiksi, samaa nimeä käytetään myös kirjan kopiossa. Planck käytti kuitenkin läpi elämänsä nimeä Max. Wikipedian tuottama