Claude Adrien Helvétius

Claude Adrien Helvétius (26. helmikuuta 1715 Pariisi – 26. joulukuuta 1771 Pariisi) oli ranskalainen filosofi ja intellektuelli. Filosofialtaan hän edusti utilitarismia, ja uskonnolliselta ajattelultaan ateismia, minkä vuoksi hänen teoksiaan kiellettiin ja poltettiin. Hän kirjoitti myös runoutta.

Helvétius kuvasi katsantokantaansa teoksessa ''De l'esprit'': oman edun tavoittelu on kaiken ihmistoiminnan pohjana, eikä absoluuttista hyvää tai pahaa ole olemassa.

Valtioverojen vuokraajana 1738–1751 Helvetius kartutti perittyä omaisuuttaan, eli sitten ensyklopedistien piirissä. Hän julkaisi 1758 teoksensa ''De l’esprit'', joka herätti ankaraa paheksumista ja voimisti viranomaisten vainoa ensyklopedistista kirjallisuudensuuntaa vastaan. Sen jälkeen Helvetius eli jonkin aikaa ulkomailla, muun muassa Preussissa Fredrik II:n hovissa. Helvetius on sensualisti ja johtaa siitä jyrkän egoismin. Ihminen kaikki mielikuvat johtuvat aistimuksista, kaikki hänen pyrintönsä aistimuksien tuottamista hyvän- ja pahantuntemuksista, siis itsekkyydestä. Hyvät teot, ihmisystävällisyys ja jalous johtuvat siitä, että ihminen huomaa niilläkin voittavansa itselleen nautintoa. Lainsäätäjän tulee siksi niin järjestää yhteiskuntaa, että ihmiset näkevät itselleen edulliseksi edistää yleishyvää. Helvetius kiinnittää huomionsa alempien kansanluokkien kurjaan tilaan ja vaatii perusteellisia uudistuksia sen parantamiseksi. Helvetiuksen kuoleman jälkeen ilmestyi hänen teoksensa ''De l’homme, de ses facultés intellectuelles et de son éducation'', jossa hän muun muassa sovittelee periaatteitansa kasvatusoppiin. Helvetiuksen kootut teokset ''Œuvres'' ilmestyivät 1796 ja 1818. Wikipedian tuottama