Guy Debord

| koulukunta = Situationistinen internationaali | vaikutusalueet = | tunnetut työt = ''Spektaakkelin yhteiskunta'' | allekirjoitus = }}

Guy Ernest Debord (28. joulukuuta 1931 Pariisi, Ranska – 30. marraskuuta 1994 Champot) oli ranskalainen kirjailija, elokuvaohjaaja ja filosofi. Hänet tunnetaan yhtenä Kansainvälisen situationistisen liikkeen perustajista sekä liikkeen johtohahmona. Debord toimi myös SI:n lehden ''Internationale Situationnisten'' päätoimittajana. Ennen toimintaansa situationisteissa Debord kuului lettristeihin. Hän oli myös jonkin aikaa Socialisme ou Barbarie -ryhmässä.

Guy Debordin lapsuutta varjosti toinen maailmansota ja hänen teini-ikäänsä väritti tutustuminen radikaalien avantgardistien ihaileman Isidore Ducassen tuotantoon. Ducasse tunnetaan runoilijana paremmin nimellä Comte de Lautréamont, ja hän esitti, että kaikkien tulisi kirjoittaa runoja ja jälkipolvien tulisi parannella tekstejä plagioimalla niitä. Lautréamont’n ajatukset ovat keskeisiä varhaisessa situationisessa internationaalissa. Vuonna 1951 Debord liittyi vuonna 1946 perustettuun Mouvement Lettriste -ryhmään tutustuttuaan sen johtajaan Isidore Isou’hun, oikealta nimeltään Jean-Isidore Goldstein. Lettristien elokuvista Debord sai kimmokkeen ryhtyä elokuvantekijäksi. Debordin ensimmäinen elokuva, 90-minuuttinen ''Hurlements en faveur de Sade'' vuodelta 1952, ei sisällä lainkaan kuvaa, ja se koostuu valkoisen ja mustan värin vuorottelusta ja hiljaisuutta leikkaavista satunnaisista keskusteluista. Elokuva päättyy 24 minuutin hiljaisuuteen, jonka aikana valkokangas on musta. Elokuvan valmistuessa Debord oli 21-vuotias.

Lettristiliike jakautui riitaisasti kahtia vuonna 1952 Charlie Chaplinin ''Parrasvalot''-elokuvan lehdistötilaisuuden häiriköinnin aiheuttaman skandaalin takia. Liikkeen vasemmistosiipi, johon Debord yhdessä Gil Wolmanin, Jean Braun ja Serge Bernan kanssa kuului, järjestäytyi nimen L’Internationale Lettriste alle ja alkoi julkaista lehteä nimeltä Potlach. Vuosina 1954–1957 lehteä ilmestyi 29 kappaletta.

Guy Debord oli 1960-luvulla Situationistinen internationaali -ryhmän perustajia ja johtajia. Situationistit olivat merkittävä taustavaikuttaja Pariisin opiskelijakapinassa vuonna 1968. Guy Debordin kirja ''Spektaakkelin yhteiskunta'' (1967) herätti Ranskassa laajaa huomiota.

Vuonna 1972 Debord tovereineen hajotti Situationistinen internationaali -ryhmän. Hän teki 1970-luvulla elokuvat ''Society of the Spectacle'' (1973) ja ''In Girum Imus Nocte Et Consumimur Igni'' (1978).

Debord julkaisi 1988 vielä ''Spektaakkelin yhteiskuntaa'' kommentoivan kirjan ''Commentaires sur la société du spectacle''. Debord oli alkoholisti ja sairasti sen aiheuttamaa hermotulehdusta. Debord ampui itsensä. Wikipedian tuottama