Pierre Boulez

pienoiskuva|Pierre Boulez vuonna 2004. pienoiskuva|Pierre Boulez vuonna 1968. Pierre Boulez /pjɛʀ bu'lɛz/ (26. maaliskuuta 1925 Montbrison – 5. tammikuuta 2016 Baden-Baden) oli ranskalainen taidemusiikin säveltäjä ja kapellimestari. Häntä pidetään yhtenä suurista säveltäjä-kapellimestareista.

Boulez opiskeli matematiikkaa Lyonissa ennen kuin ryhtyi opiskelemaan musiikkia Pariisin konservatoriossa Olivier Messiaenin johdolla. Orkesterinjohtamisen oopperassa Boulez aloitti 1948. Hän oli vaikuttunut 12-säveljärjestelmään perustuneesta dodekafonisesta musiikista, mutta vahvasti kapinallisena luonteena halusi viedä sen edustaman radikalismin vielä paljon pidemmälle. Niinpä hän sovelsi sarjallisuutta nuottien lisäksi myös rytmiin ja hylkäsi Schönbergin ja hänen oppilaidensa projektin luoda uudenlainen melodinen sävelkieli. Lopputuloksena oli täyssarjallisuus, joka perustuu tiukkaan sävellysmetodiin, mutta tuotti arvoituksellisia sävelten ryöpsähdyksiä. Boulez omaksui musiikkinsa vaikutteita myös aleatorisesta musiikista, joka jätti tilaa improvisaatiolle. Hän keskittyi enimmäkseen soitinmusiikkiin, mutta käytti toisinaan myös vokalisteja. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat ''Pli selon pli'', ''Memoriale à Bruno Maderna'', kolme pianosonaattia sekä monessa vaiheessa sävelletty ''Répons''.

Boulez johti Alban Bergin ''Lulun'' kantaesityksen 1963. Tästä, kuten myös Bergin toisesta oopperasta, ''Wozzeckista'', hän teki myöhemmin levytykset. Vuonna 1976 Boulez johti Richard Wagnerin ''Nibelungin sormuksen'' satavuotisesityksen Bayreuthissa. Uransa alkuvaiheissa Boulez esiintyi ondes Martenot’n tuntijana.

Boulezille myönnettiin lukuisia tunnettuja musiikkialan palkintoja, kuten Wolf ja Sonning. Kapellimestarina hän johti muun muassa Clevelandin orkesteria, BBC:n sinfoniaorkesteria, New Yorkin filharmonikkoja ja Ensemble InterContemporainia, joista viimeksi mainittu perustettiin Boulezin aloitteesta. Hänen panoksensa oli ratkaiseva myös Pariisin Pompidou-keskuksen yhteydessä toimivan elektronisen musiikin tutkimuskeskus IRCAMin perustamisessa.

Hän kuoli 5. tammikuuta 2016 Baden-Badenissa. Wikipedian tuottama